Siirry pääsisältöön
Euroopan komission logo
fifi
Yritystoiminta, talous, euro
EU Social Economy Gateway

Suomi

Yhteisötalous lyhyesti

kohtalaisen kehittynyt*
Kehitystaso
7.70%**
Arvioitu osuus kokonaistyöllisyydestä
182 105**
Palkkatyössä arviolta

Vuonna 2022 Suomessa arvioitiin olevan noin 2 488 yhteiskunnallista yritystä.

  • Osakeyhtiöitä: 137
  • Osuuskuntia: 295
  • Säätiöitä: 315
  • Yhdistyksiä: 1 741

Lähde: Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, 2022

Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos suoritti kattavan kyselyn, jolla analysoitiin suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten tilaa. Tutkimuksessa arvioitiin Suomessa olevan noin 19 000 itsensä yhteiskunnalliseksi määrittelevää yritystä, joiden palveluksessa on noin 125 000 työntekijää. Nämä itsensä yhteiskunnalliseksi määrittelevät yritykset edistävät yhteiskunnallisia päämääriä tuotteillaan ja/tai palveluillaan. Suurin osa yhteiskunnallisista yrityksistä toimii seuraavilla aloilla: sosiaali- ja hyvinvointipalvelut, työhön integrointi ja erilaisten maaseudun kehitystä, taidetta ja kulttuuria sekä kestävää kehitystä tukevien yhteiskunnallisten yritysten perustamista tukevien aloitteiden edistäminen. 

Lähde: Social Enterprises and their ecosystems in Europe, Country Reports, Finland, 2020 

 

* Lisäsimme tälle verkkosivulle kehitystason kokonaisarvion. Se perustuu tällä hetkellä saatavilla oleviin tietoihin yhteisötalouden ekosysteemistä, minkä vuoksi sillä on tiettyjä rajoituksia. Pidämme tämän yleisarvion sisällyttämistä kuitenkin hyödyllisenä.
** Lähde: EESC/CIRIEC (2016) Recent evolutions of the Social Economy in the European Union. On syytä huomioida, että tämä arvio on optimistinen, koska se perustuu organisaatiotyyppiin, eikä sitä laadittaessa ole tarkasteltu kaikkia yhteisötalouden määritelmän elementtejä.

Jos haluat lisätietoja tietojen laadusta, katsohuomautus yhteisötalouden tiedoista.

Perinteet ja juuret

Suomessa on rikas ja vakiintunut yhteisötalous ja kansalaisyhteiskunta. Siihen kuuluu osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä, järjestöjä ja säätiöitä. Vaikka monet niistä täyttävät yhteiskunnallisen yrityksen edellytykset, niitä ei tunneta tällä nimikkeellä, koska sitä ei ollut olemassa niiden perustamisen aikaan. Näillä organisaatioilla on ollut keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa useille heikossa asemassa oleville ryhmille. Perinteiset yhteisötalouden toimijat ovat korjanneet eriarvoisuuksia ja tukeneet Suomen sosiaalista ja taloudellista kehitystä. 

1880-luvulta 1950-luvun loppuun perinteiset yhteisötalouden toimijat tarjosivat oma-aloitteisia apu- ja suojatoimia kansan siirtyessä maataloudesta teollisuuteen. Eri organisaatioita syntyi vastaamaan peruspalvelujen ja -resurssien puutteeseen. Kuluttajaosuuskuntia perustettiin kaikkialle maahan tukemaan sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, tavoitteita ja käytäntöjä. Keskeinen rooli oli vapaaehtoisjärjestöillä, jotka kehittivät ja järjestivät palveluja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien etujen turvaamiseksi. Säätiöistä tuli tärkeä tapa rahoittaa ja ylläpitää useita erikoisosaamista vaativia hyvinvointipalveluja. Säätiöillä on yhä huomattava rooli työhön integroinnissa ja sosiaalisesti tuetussa asumisessa. Keskinäisillä yhtiöillä on edelleen tuntuva vaikutus vakuutusalalla. Kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden toimijoiden rooli muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun hyvinvointivaltion instituutioita vahvistettiin.  

Suomen hyvinvointivaltion kehittyessä 1940-luvulta 1980-luvulle osa perinteisten yhteisötalouden toimijoiden käynnistämistä innovaatioista siirtyi julkiselle puolelle. Kunnat ottivat vastuulleen kattavien hyvinvointipalvelujen järjestämisen ja rahoittamisen, mikä oli mahdollista verrattain korkean verotuksen vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi laaja hyvinvointipolitiikka kattoi myös koulutuksen, työllistymisen, tuetun asumisen ja vapaa-ajan palvelut. Perinteiset yhteisötalouden toimijat, etenkin monet sosiaali- ja hyvinvointijärjestöt ja -säätiöt, löysivät uuden tehtävän palvelujen tuottamisesta heikossa asemassa oleville ryhmille (esim. kuulovammaisille, puhevaikeuksista kärsiville, näkövammaisille, vammautuneille sotaveteraaneille ja hengitysongelmista kärsiville).  

1990-luvun alusta lähtien Suomen hyvinvointi- ja työllistymispalveluissa on jälleen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtion hyvinvointimallia haastavat muuttuva toimintaympäristö, markkinoiden kehitys, menojen leikkaukset, lukuisien palvelujen kasvava kysyntä, monialainen yhteistyö sekä julkisten palvelujen kaupallistamista ajavat poliittiset ideologiat. Kahden viime vuosikymmenen vallitseva suuntaus on ollut siirtyminen julkisen puolen palveluista yksityisiin sosiaalipalveluihin, missä tarvitaan erilaisia yhteisötalouden organisaatioita ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Vaikka Suomen yhteiskunnalliset yritykset ovat yhä kosketuksissa juuriinsa, kansainväliset vaikutteet ovat lisääntyneet, viime aikoina varsinkin Italiasta, Isosta-Britanniasta ja Espanjasta. 

Puitteet ja yhteisötalouden ekosysteemi

Poliittiset ja lainsäädännölliset puitteet 

Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003, muutettu 924/2012) rajoittaa yhteiskunnalliset yritykset työhön integroiviin aloitteisiin. Vaikka sekä eduskuntakäsittelyt että kaksi työryhmää päätyivät siihen, että yhteiskunnalliset yritykset eivät tarvitse erillistä lainsäädäntöä, työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten (WISE, work integration social enterprise) mahdollinen rooli on lisännyt mielenkiintoa ja edistänyt työmarkkinatoimenpiteitä. Suomen WISE-lainsäädäntö pyrkii tukemaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja parantamaan työmarkkinatoimenpiteiden tehokkuutta näiden kohderyhmien osalta. Lisäksi se tukee Suomen kolmannen sektorin ja suojatyökeskusten vaikutusta työllistymiseen. WISE-yritykset oli alun perin tarkoitettu vaihtoehdoksi vammaisten toimintaterapialle. Laissa säädetään, että WISEn tulisi olla viimeinen tuetun työllistymisen vaihe ennen kuin heikossa asemassa oleva henkilö siirtyy tavanomaiseen työsuhteeseen.

Laki sosiaalisista yrityksistä on voimassa 30.6.2023 saakka.

Mikä tahansa yritys, voittoa tavoittelematon yhdistys, säätiö, osuuskunta tai osakeyhtiö voi rekisteröityä WISEksi, mikäli se täyttää seuraavat sosiaalisia yrityksiä säätelevän lain edellytykset:  

  • se on kaupparekisterissä 
  • sillä on yhteiskunnallinen päämäärä  
  • se harjoittaa liiketoimintaa tuottaen hyödykkeitä (palveluja tai tavaroita)  
  • ainakin 30 % sen työntekijöistä on vammaisia ja/tai pitkäaikaistyöttömiä (tuetun työllisyyden vaadittu prosenttiosuus)  
  • kaikille sen työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka on sopiva täysin työkykyisille työntekijöille kyseisellä alalla heidän tuottavuudestaan ​​​​riippumatta, tai jos työehtosopimusta ei ole, tavallista ja kohtuullista palkkaa. 

Säädös pantiin täytäntöön Euroopan rakennerahaston ohjelmien tuella (2000–2006). Tätä seurasi pian yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöönotto. Merkkiä voivat käyttää yritykset, joiden ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia ja jotka käyttävät suurimman osan voitostaan tähän.  

Vuonna 2022 Suomi otti käyttöön yhteiskunnallisten yritysten strategian, jolla pyritään varmistamaan, että yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintatapa tunnustetaan, vaikka niille ei luoda erityistä oikeudellista perustaa tai erityiskohtelua. Sen sijaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Yhteiskunnallisten yritysten tietopankki on koottu tarjoamaan yleiskuva toiminnasta.

Yhteisötalouden päättäjät 

Keskeiset ministeriöt, jotka vaikuttavat Suomen yhteisötalouspolitiikkaan ja sen kehitykseen: 

Lisäksi seuraavat toimijat panevat täytäntöön ja kehittävät (sosiaalisesti vastuullisia) julkisten hankintojen menettelyitä ja lainsäädäntöä sekä suunnittelevat ja toimeenpanevat verotus- ja sääntelyjärjestelmien lainsäädäntöä: 

  • Kuntaliitto  
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  
  • Kunnat ja maakunnat  
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto 

 Verkostot, liitot ja edustavat yhteisöt 

Osallistuminen Suomen yhteisötalouteen

Eikö sinulla ole vielä aiempaa kokemusta yhteiskunnallisesta ja solidaarisesta taloudesta? 

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) tukee yhteiskunnallisia yrityksiä koko maassa. Keskus neuvoo ja ohjaa yhteiskunnallisia yrityksiä ja yhteiskunnallisen yrityksen perustamista harkitsevia henkilöitä ja ryhmiä sektorista riippumatta.  

Oletko yhteiskunnallisen yrityksen johtaja tai työntekijä? 

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) tuntee yhteiskunnallisten yritysten erikoisominaisuudet, kuten työhön integroinnin, sosiaalisen innovoinnin, vaikutuskeskeisen liiketoiminnan ja hallinnoinnin. Keskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta kaikilla näillä osa-alueilla.  

Osaamiskeskus palvelee myös opettajia, kouluttajia ja yrittäjyyskoulutuksen tarjoajia. 

Hanki tukea

Rahoitus

Organisaatiot, jotka tarjoavat rahoitusta ja tukea yhteiskunnallisten yritysten investointi- ja sopimusvalmiuden parantamiseksi:  

Tutustu tarkemmin yhteisötalouteen Suomessa

GSGII kansalliset neuvoa-antavat lautakunnat (NAB) vaikuttavasta investoinnista. Kansallisten neuvoa-antavien lautakuntien verkosto tuo yhteen asiantuntijoita sijoittamisen, yhteiskuntapolitiikan sekä yhteiskunnallisen ja ympäristöinnovoinnin aloilta. Niiden tehtävänä on edistää ja mahdollistaa vaikuttavia investointeja toimintamaissaan. Finland – GSG (gsgii.org)

Raportit

Yhteisötalouden äänet

Social Economy Voices - Arvoliitto, Finland